Aika: 28.7.2010 | Kirjoittaja: Pasi Lehtinen | Kategoria: Matka, Valokuva | ei kommentteja »
Lauantai 29.5.2010
Koko päivän kuvat löytyy täältä.
Kuvat voi myös parempana showna katsoa Flickkeristä täältä.
Aamukahvit Madisson Square Parkissa. Tietenkin. Ihasteletiin Shake Shackin jumalatonta jonoa ja oravien elämää. Vieressä istuvan newyorkilaisherran kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Rakasti yli kaiken asua Manhattanilla, koska kaikki mitä hän tarvitsi oli melkein samassa korttelissa. Myös kaikki maailman taide, kulttuuri ja musiikki löytyy saarelta. Kuulemma aivan kaikki. Ja kaikki parhaat. Paljoa pisteitä ei herunut mieheltä kylläkään Brooklynille johon sanoimme menevämme tänään. Antoi kovasti arvostusta että oltiin käyty jo Grand Central Terminal ja Chelsea Market, hän olisi juuri niitä ehdottanut meille kohteiksi. Ystävällinen herrasmies oli, hän jatkoi matkojaan ja me suunnaatiin metrolle.
Little Italy oli suunta. Aikamoiseen ihmismassaan noustiin kun metrosta päästiin. Ja lämpöäkin oli taas sen verran että juuri ja juuri dödöt kainalossa piti voimansa. Hetki pyörittiin ympyrää ja löytyihän se Little Italy, keskeltä Chinatownia. Tai noh, Chintown on aika laaja nykyään, tuntuu että kiinalaiset ovat vallanneet aika ison alueen täältä jo. Little Italy on enään muutama hassu ravintolakatu. Sen enempää paikassa ei sitten oikein ollutkaan katseltavaa. Ravintoloita. Joten jatkettiin Chinatownin tutkimista. Ihmisiä riitti ja kalaa valui pitkin katuja. Outoja ruokia. Vähän köyhempää kansaa. Outoja hajuja. Lisää kansaa. Paljon paikkoja jossa myytiin erilaisia arpoja ja “lotto-kuponkeja”, niitä riitti ja kaikki raaputti aina jotain arpaa jossain nurkassa.
Chintatownin tutkimisen jälkeen saavuimme Brooklyn Bridgen lähettyville. Hop hop ja sillalle. Ja taas massoittain ihmisiä, nyt enemmän turisteja kylläkin. Voisi sanoa nyt että “jengiä oli ihan pipona!”. Toinen puoli kävelytietä oli varattu polkupyöräilijöille joten sai olla tosi tarkkana ettei jäänyt pyörän alle kun valokuvaili. Aika moni meinasi nimittäin jäädä. Vaikea oli löytää hienoa kulmaa sillasta siten ettei siinä olisi 50-100kpl turistin päätä aina heilumassa. Ja jotenkin tuntuu, että tämä silta on kyllä kuvattu jo joka ikisestä kulmasta mitä maailmassa on. Tuli kyllä kuvattua aivan liikaa itse siltaa. Muutamia ihan hyviä snapshotteja sain myös ihmisistä jotka olivat sillalla saman asian perässä kuin itsekkin olin.
Brooklynin puolella mentiin ekana tutustumaan Dumboon (ja samalla etsittiin kahvilaa/vessaa). Kaikki paikat tuntui olevan kiinni. Hätä oli kova. Pientä rauhoitusta toi hienot näkymät Manhattan Bridgen alta. Sitten löytyi ravintola nimeltä Choice. Ja se oli meidänkin valinta. Ateriaksi klassiset “Mac&cheese”, eli makaroonia ja juustoa. Perskeles ku oli hyvää, varsinkin erittäin nälkäiseen vatsalaukkuun. Kahvit vielä päälle niin alkoi jo olemaan voimakkaampi olo. Lähdettiin jatkamaan.
Kohti Brooklyn Heightsiä kun käveltiin niin kukas tulikaan vastaan. Noh, olikos Teemu ja Anna-Stina. Ja heillä oli Teemun tuttava Ville myös messissä. Pieni paikka tämä New York, täällä tapaa tuttuja enemmän kuin Oulussa päivisin. Liityttiin porukkaan ja mentiin katselemaan Manhattanin saarta rannalta. Pienen valokuvaussession jälkeen mentiin paikalliseen baariin tuopilliselle. Itse näännytin janoani tuoreella appelsiinmehulla, jeps, olin seurapetturi :)
Sitten tiiminä mentiin vielä Brooklyn Bridge toiseen suuntaan ja taas kamera lauloi. Aika kattavasti on siis Brooklyn Bridge kuvattu. Eli jos jonkun matkakuvista puuttui siitä sillasta kuvia niin voin lainata omiani. Kun silta päästiin yli niin hypättiin metroon ja suunnattiin kotikulmille. Eli hotellin hoodeille. Kävästiin ostaa safkaa, pizzaslicet ja mehua. Hotellilla huomasin, että Apple Storelta oli tullut mailia. Mulle olisi varauksessa Apple Storessa yksi iPad. No heh heh, pitihän tämä arvata. Peruin tilaukseni jo hankitulla iPadilla. Kiitos nyt kuitenkin.
Sitten maha täyteen pizzaa, päivän kuvien selaus. Huomattiin että Melody Gardot heittää Central Parkissa ilmaiskeikan 1.6. Eli sinne sitten. Mietein myös, että koskakohan siivoojille pitää jättää tippiä… nyt… vai sitten kun lähdetään?
Kirjoituksesta päätelleen lyhyt päivä? No ei ollut, sillan ylitys ja kuvaaminen vei vain ison osan ajasta :)
Koko päivän kuvat löytyy täältä.
Kuvat voi myös parempana showna katsoa Flickkeristä täältä.
Aika: 26.7.2010 | Kirjoittaja: Pasi Lehtinen | Kategoria: Matka, Valokuva | ei kommentteja »
Olipa hieno viikon Porin reissu. Hinnerjoella, Harjunpäässä, Luvialla, Raumalla ja Noormarkussa käytiin samalla. Myös Olkiluodon ydinvoimalasssa käytiin kun sattui olemaan matkanvarrella. Jazzit tuli myös aika hyvin tarkasteltua, Areenalla ja LP45:lla tuli oltua muutamana iltana ja loistavaa settiä sai kuunnella. Melody Gardot, Toto, Sami Saari, Gotan Project, N.E.R.D, Sharon Jones, Massive Attack, The Roots ja Mayer Hawthrone ainakin jäi mieleen. Kuvia tuli matkalta myös jonkin verran joihin ehkä pääse käsiksi tämän viikon aikana. Pari kuvaa tein jo Hinnerjoen reissusta, löytyypi Flickeristä. Kuvasetti 1 ja kuvasetti2.
New Yorkin reissun stooreja pitäisi vielä jatkaa muutaman päivänä verran, kuvat on valmiina, mutta tarinat vielä kirjoittamatta.
Aika: 7.7.2010 | Kirjoittaja: Pasi Lehtinen | Kategoria: Matka, Valokuva | 2 kommenttia »
Perjantai 28.5.2010
Koko päivän kuvat löytyy täältä.
Kuvat voi myös parempana showna katsoa Flickkeristä täältä.
Madisson Square Park aamukahvit. Tuttuun tapaan. Mahtava paikka istua ja katsella ihmisten aamutohinoita. Ja seurata puistossa olevien oravien elämää. Ja niitä orvavia on erikoisen paljon. Käveltiin lähistöllä jonkin verran ja sitten hypättiin metroon ja Chelseaan. Suuntana heti 23rd station metron vieressä oleva Tekserve. Paikka josta kuulin kaverilta. Siellä voisi olla iPadeja.
Mentiin Tekserveen sisään. Ja woooohaa. Apple-taivas. Ei mitään hienostelua vaan kunnon Apple-fanaatikko-paja. Tai siis halli. Tai siis paljon tavaraa ja parissa kerroksessa. Aivan käsittämätön mesta. Kyselin ekalta myyjältä että löytyskös iPadeja niin “Yep, sure we have” ja anto mulle vanhanaikaisen pahvisen jonotuslipun. Jonotusnumeroita pystyi seuraamaan vanhojen 1986 vuoden Maccien näytöistä jotka oli pultattu seinään. Tiskille sitten vaan ja jutustelemaan. Ei ollut 16gigasta versiota juuri saatavilla, mutta 64giganen löytyi. Joten otinpas sen. Myös suojakotelo lähti mukaan. Koko setti maksoi 814$. Oli se sen arvoista. Sitten iPadi reppuun odottamaan iltaa ja takaisin tsekkaamaan Chelsean menoa.
Samalla kadulla (West 23rd streetillä) oli myös legendaarinen Hotel Chelsea. Tämän näkemistä oli odottanut jo vuosia. Siinä se nyt oli edessä. Vähän nuhjuinen. Punaista tiiltä. Entisen omistajan takaisin haluavien asukkaiden kapinointia ikkunoissa. Menin sisältä kysymään että saisiko käydä portaikossa kuvaamaassa teoksia. Taisi olla herra hotellinjohtajalla paha päivä kun vain murisi jotain ja osoitti että vain aulaa saat kuvata muutaman minuutin. Noh, siinäpä sitten oltiin. Ja vähän kuvailin. Harmitti vähän. Lähdetiin tarkastelemaan Chelsea lisää. Hienostunut New York loppui kyllä täällä, vähän nuhjuisempaa aluetta, mutta pieni porvarillinen haju kuitenkin oli ilmassa. Kävästiin kattomassa Empire Dinner kahvi/ravintola joka olikin pistetty kiinni tai sitten kovassa remontissa.
Chelsea Market oli sitten jotain aivan muuta. Mielenkiintoinen iso kauppahalli jossa taide oli ottanut osansa ruuan ja tavaran myynnissä. Sisustus oli myös vähän erikoisempaa kuin peruskauppahallissa. Tätä paikkaa voin suositella muillekkin.
Nopea vessakäynti Chelsean Apple Storessa. Oli siistit vessat. Sen jälkeen edessä olevalle pienelle puistopläntille kahville ja törkeästi hyväksikäytettiin Apple Storen ilmaista wlania siinä. Tsekkailtiin päivän uutiset ja postit.
Jatkettiin kohti Greenwich Villagea ja siellä sijaitsevaa Sinkkuelämää Carrien taloa. Heidin oli pakko nähdä se :) Sinne käveltiin yhtä “fiineintä” aluetta (Bleecker Street alkuosaa) mitä New Yorkista löytyi. Nuorten muotisuunnittelijoiden pieniä kauppoja paljon (myös isompienkin) ja pieniä ruokaputiikkeja ympäriisä. Idyllinen on ehkä liian laimea sana tälle alueelle. “Huippu-fiini” ehkä parempi sana. Carrien talo löydettiin, katseltiin, pari kuvaa, poistuttiin.
Jatkettiin Bleecker Streettiä vielä pidemmälle kunnes se tultiin alueelle jossa oli paljon klubeja, ravintoloita, olutkuppiloita ja bändimestoja. Varmasti illalla/yöllä aikamoinen bilekatu. Käytiin yhden nurkan takana katsomassa kuuluisa Cafe Wha? jossa Jimi Hendrix, Bob Dylan etc. olivat tehneet alkua uralleen. Siinä lähellä oli sitten New York University ja Washington Square Park. Kävästiin kahvilla puiston viereissä kuppilassa jonka ei pitänyt olla Starbucks, mutta kun tuli sisälle niin se olikin. Se oli ulospäin brändätty erinäköiseksi ja jopa nimi oli eri. Siellä piti myös passi jättää tiskille kun kävi kuselle. Tarkkaa touhua. Vessan kunnosta päätellen saisivat tarkistaa kyllä kuseksijat vähän tarkemmin.
Washington Square Parkissa oli näytös menossa. Temppuja tekevä mies nauratti naisia kunnes sai tarpeeksi osallistujia temppuunsa. Taustalla rummuilla rytmiä hakkasi ihan ?uestloven näkönen rumpali. Kun naisia oli tarpeeksi jonossa niin oli massiivisen hypyn aika. Mies heitti sivuttaisvoltilla kahdeksan naisen yli. Hoplaa! Kukaan ei kuollut. Puiston toisella puolella oli acapella-yhtye vetämässä pehmeillä äänillä klassisia soul-biisejä. Jäätiin toviksi kuuntelemaan ja potkimaan jalalla tahtia. Pientä pään nytkytystä tuli myös jossain kohdin. Jos CD:tä myyvä tyttö olisi ollut hivenen lähempänä niin mahdollisesti olisi voinut ostaakkin.
Pienen kiertelyn jälkeen lähistöltä löytyi tutun niminen kirjakauppa. Shakespeare & Co. Samalla nimellä toimii erittäin kuuluisa kirjakauppa Pariisissa (linkki viime vuoden galleriaan) jossa on tullut monasti käytyä ja kuuluu yksiin “must-go”-paikkoihin kun siellä käy. Kirjakaupan sisällä oli aika samantyyppinen fiilis, ainoastaan paikka oli siistimpi. Yhtäkkiä silmääni iski Moleskine-sketchbook. Erikoispainos. Woodstock-versio. Pakko saada! Ja vain 19$. Olin jo miettinyt että koskakohan näitä erikoispainoksia tulee eteen ja nyt se sitten tuli. Kyselin paikasta vähän ja sain tietää että kyseinen kirjakauppa ei ole mitenkään liitännäinen Pariisissa olevaan kauppaan. Tiskillä oleva tyttö näytti muutenkin olevan loman tarpeessa, joten keskustelumme ei ollut kovinkaan pitkä tästä aiheesta.
Sitten vähän paloasemia taas, SoHon Apple Store, SoHon aluetta ympäri ja ämpäri. Katseltiin cast-iron-taloja. Piti käydä oikein koputtamassa paria taloa varmistukseksi että ne tosiaan oli rautaa. Oli ne. Enimmäkseen kuvailin siellä kuitenkin ihmisiä, enkä taloja. Talojen kuvaaminen alkoi jo tässä vaiheessa matkaa tuntua tylsältä ja puuduttavalta. Yksi hieno teos oli jalkakäytävällä, se esitti kenties New Yorkin metrokarttaa. Tribecaan mentiin vielä tsekkaamaan Ghostbusterssista tuttua paloasemaa.
Kun ilta alkoi jo saapumaan niin mentiin Battery Parkkiin rauhoittumaan. Paljon lenkkeilijöitä ja pyöräilijöitä jotka veivasivat pientä sama rataa. Yhdenkin pyöräilijän taisin nähdä viisi kertaa viipeltävän ohi. Hieno auringolasku alkoi juuri Jerseyn suunnalta. Käytiin Talvipuutarhassa World Financial Center Plazassa ja siellä pieni mutka Banana Republic-kaupassa. Sen jälkeen käveltiin WTC-alueen ohi, katseltiin kun työmiehet värkkää uutta Freedom Toweria. Mentiin Whole Foodsiin hakeen iltasafkaa. Aivan mieletön ruokakauppa. Kaikki oli laitettu hienosti esille ja tuotteita oli laidasta laitaan. Kaikki myös erittäin tuoretta ruokaa, ei mitään mikropizzalättyjä hyllyt täynnä. Sitten metroon. Sitten hotellille. Oli aika tarkistella että millainen se iPad oikein onkaan.
Koko päivän kuvat löytyy täältä.
Kuvat voi myös parempana showna katsoa Flickkeristä täältä.
Aika: 2.7.2010 | Kirjoittaja: Pasi Lehtinen | Kategoria: Matka, Valokuva | ei kommentteja »
Torstai 27.5.2010
Koko päivän kuvat löytyy täältä.
Kuvat voi myös parempana showna katsoa Flickkeristä täältä.
Aamulla ylös ja heti kahvin hakuun. Mentiin pieneen puistontynkään Macyn eteen istuskelemaan ja kahvittelemaan. Greeley Square muistaakseni. Siitä sitten jatkettiin katsomaan mitä Macyllä oli tarjottavaa. Heidi shoppaili heti ekasta aulasta koruja. Sitten jatkettiin monta monta kerrosta naisten vaatteita. Liian monta. Ei kuitenkaan jääty tuntikausiksi hengailemaan niihin. Yksi Ralph Laurenin paita lähti itelläkin mukaan. Macyä kun oltiin muutama tunti tallattu niin hypättiin metroon ja mentiin Rockefeller Centerin alueelle. Kävästiin NBC Storessa tsekkailemassa tv-tavaraa ja Christies huutokaupassa käytiin ikkunashoppailemassa :)
Käytiin katsastamassa St Patricks Cathedral ja samalla vähän vilvoittelemassa. Ei kovinkaan ihmeellinen kirkko ollut, joten paikan ihastelu tapahtui nopeasti. Sitten alkoi MoMa kierros. Pientä jonoa joka meni sutjakkaasti. 20$ oli liput. Reppu piti jättää narikkaa, mutta laukussa ei saanut olla mitään arvokasta, eli sitten vaan taskut täyteen, Heidin käsilaukku täyteen ja kamerat olalle. Eli melkein tyhjä reppu narikkaa. Että näin. Luulikohan ne että heitän jonkun Picasson reppuun ja juoksen karkuun? Vaikka pari vuotta tässä on lenkillä käyty, niin en mä nyt taida niin nopea olla.
MoMan ylimmässä kerrokksessa oli erittäin erikoista videoinstallaatiosettiä. Avantgardenaiset taas olleet asialla ja kovaa. Ihmisiä makoilemassa nakuna luurankojen kanssa. Ihmisiä osoittamassa toisiaan sormella, liikkumatta. Ihmisiä joiden hiukset sidottu yhteen. Kaikkea tuollaista. Taidetta. Hauskaa oli että käyttivät ihan eläviä ihmisiä. Mikäköhän niiden palkka on kun ne päivän seisoo ja makoilee MoMassa? Pitääkö niitä tipata? Onko niillä sairasvakuutus? Kuinka vuosilomat?
Picassoa, Dalia, Matissea, Warhollia, Cézannea, Seurattia, Gauguinia, van Goghia, Braqueta, Rousseauta, Boccionita, Kandinskya, Malevichia, Lichtensteinia, Kahloa ja sitten vielä muotoilijoita ja graafikoita. Ja tietenkin lemppari Dieter Ramsin laitteita oli myös. Eli katottavaa riitti. Sitten yhdessä kerroksessa oli erittäin laaja Henri Cartier Bressonin näyttely. Ikävä kyllä olivat aika pieniä kuvia ja niitä oli aivan liikaa. Mikään ei oikein noussut sieltä ylös. Jopa kuuluisimmat otokset oli siellä muiden seassa noin A4 kokoisena. Hienoa oli myös nähdä eka kertaa Jackson Pollockin töitä. Julistenäyttelyä, muotoilua, muutamia infograffateos, New Yorkin vesialueiden kehittämisnäyttely. Vaikka mitä. Niin paljon että joillekkin se oli liikaa. Kun talo käyty läpi oli jalkojen lepuutusaika läheisessä Starbucksissa.
Warwick hotelli käytiin kyyläilemässä ja Dieselin lippukauppa, joka oli aika pettymys, odotin jotain mahdottoman mullistavaa, mutta se olikin sellanen aika löysä diskoteekki-store. Sen jälkeen oli hyvä käydä katsomassa Trump Tower. Bling bling. Kyllä oli kultaväriä pistetty sitten joka reikään. Ja Trump krääsää oli myös myynnissä. Trump-paitoja, kravatteja, golf-vehkeitä, kirjoja, takkeja ja tietenkin käsineet. Sieltä pääsin sitten läpi NikeTowniin. Ja ketkäs siellä olikaan. Noh, Teemu ja Anna-Stina. Siellä he olivat testailemassa koriskenkiä. On tämä pieni kaupunki.
Seuraavaksi kävästiin Tiffanysilla. Yllätyksenä oli että se oli kuusikerroksinen. Ja erittäin kohtelias vanha hissimies. Sen työ oli kertoa mikä kerros on nyt ja painaa jotain kuudesta nappulasta. Meikä vois olla onnellinen tuollaisessa työssä :)
Carnegie Hall katseltiin ihan vain ulkoapäin. Essex-kylttiä takaapäin. Ja sitten sorbettitauko. Oli sen verran makeat sorbetit ettei pystynyt koko settiä syömään, meni naama niin muikeaksi joka suullisesta. Vieressä oli Time Warnerin talo joten päätettiin käväste sekin tarkistamassa. Siellä oli pientä jalkapallonäyttelyä, uusi Sonyn telkkareita, 3D-telkkareita ja muuten olikin sitten aika tyhjää. Ei nyt kovinkaan ihmeellinen paikka. Kivan kuvan kuitenkin sain. Sitten synkät pilvet tulivat taivaalle ja piti vähän ottaa pitempää askelta kun juostiin metrolle ja suunnattiin takaisin Macy´n kulmille. Kävästiin GAPin liikkeessä josta kummallekin lähti yhdet paidat. Sen jälkeen Victorias Secret. Ja koska vettä satoi vieläkin niin vielä kerran Macy´s. Ja sitten veilä JCPenney. Sitten sade vihdoin loppui ja päästiin jatkaa matkaa. Kuten arvaatte, nämä kaikki kaupat oli samassa risteyksessä.
Mentiin Little Korean läpi ja katseltiin vilkkuvia ja välkkyviä valoja. Ihmeteltiin myös kyseisen kadun roskan määrää. Siellä kuitenkin tuli iloinen pieni korealainen tyttö vastaan. Kävästiin ostaan Empire Pizzasta aivan törkeen isot pizzaslicet. Ja juustoa oli todellakin riittävästi. Kohti hotellia nopeasti ettei pizzat ehdi jäähtyä. Jälleen 11tuntia kävelty tämän päivän aikana. Pizzat, kuten arvattavissa, olivat yksiä maailman ehkä parhaimpia. Illalla piti hoidella vähän pankkiasioita ja tsekkailla maileja. Huomenna on ehkä vuorossa Soho ja Chelsea.
Koko päivän kuvat löytyy täältä.
Kuvat voi myös parempana showna katsoa Flickkeristä täältä.
Aamukahvit Madisson Square Parkissa. Tietenkin. Ihasteletiin Shake Shackin jumalatonta jonoa ja oravien elämää. Vieressä istuvan newyorkilaisherran kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Rakasti yli kaiken asua Manhattanilla, koska kaikki mitä hän tarvitsi oli melkein samassa korttelissa. Myös kaikki maailman taide, kulttuuri ja musiikki löytyy saarelta. Kuulemma aivan kaikki. Ja kaikki parhaat. Paljoa pisteitä ei herunut mieheltä kylläkään Brooklynille johon sanoimme menevämme tänään. Antoi kovasti arvostusta että oltiin käyty jo Grand Central Terminal ja Chelsea Market, hän olisi juuri niitä ehdottanut meille kohteiksi. Ystävällinen herrasmies oli, hän jatkoi matkojaan ja me suunnaatiin metrolle.
Little Italy oli suunta. Aikamoiseen ihmismassaan noustiin kun metrosta päästiin. Ja lämpöäkin oli taas sen verran että juuri ja juuri dödöt kainalossa piti voimansa. Hetki pyörittiin ympyrää ja löytyihän se Little Italy, keskeltä Chinatownia. Tai noh, Chintown on aika laaja nykyään, tuntuu että kiinalaiset ovat vallanneet aika ison alueen täältä jo. Little Italy on enään muutama hassu ravintolakatu. Sen enempää paikassa ei sitten oikein ollutkaan katseltavaa. Ravintoloita. Joten jatkettiin Chinatownin tutkimista. Ihmisiä riitti ja kalaa valui pitkin katuja. Outoja ruokia. Vähän köyhempää kansaa. Outoja hajuja. Lisää kansaa. Paljon paikkoja jossa myytiin erilaisia arpoja ja “lotto-kuponkeja”, niitä riitti ja kaikki raaputti aina jotain arpaa jossain nurkassa.
Brooklynin puolella mentiin ekana tutustumaan Dumboon (ja samalla etsittiin kahvilaa/vessaa). Kaikki paikat tuntui olevan kiinni. Hätä oli kova. Pientä rauhoitusta toi hienot näkymät Manhattan Bridgen alta. Sitten löytyi ravintola nimeltä Choice. Ja se oli meidänkin valinta. Ateriaksi klassiset “Mac&cheese”, eli makaroonia ja juustoa. Perskeles ku oli hyvää, varsinkin erittäin nälkäiseen vatsalaukkuun. Kahvit vielä päälle niin alkoi jo olemaan voimakkaampi olo. Lähdettiin jatkamaan.
Sitten tiiminä mentiin vielä Brooklyn Bridge toiseen suuntaan ja taas kamera lauloi. Aika kattavasti on siis Brooklyn Bridge kuvattu. Eli jos jonkun matkakuvista puuttui siitä sillasta kuvia niin voin lainata omiani. Kun silta päästiin yli niin hypättiin metroon ja suunnattiin kotikulmille. Eli hotellin hoodeille. Kävästiin ostaa safkaa, pizzaslicet ja mehua. Hotellilla huomasin, että Apple Storelta oli tullut mailia. Mulle olisi varauksessa Apple Storessa yksi iPad. No heh heh, pitihän tämä arvata. Peruin tilaukseni jo hankitulla iPadilla. Kiitos nyt kuitenkin.
