NYC osa 9.

Maanantai 31.5.2010

Koko päivän kuvat löytyy täältä.

Kuvat voi myös parempana showna katsoa Flickkeristä täältä.

Se on Memorial Dayn aamu. Heidi lähti aamulla naistenliikkeiisiin, itse jäin vielä hetkeksi hotelille ja sitten suuntasin kameroiden kanssa lähipuistoon aamukahville. Madisson Squarelle tietenkin. Hetken oli mukavaa olla yksin, mutta ei kovin kauaan. Kyllä matkustamisessa hetkien jakaminen jonkun kanssa on ilo. Edessä istuvassa penkissä istui samainen mies kuin eilenkin. Olin siis löytänyt paikkani New Yorkin aamukahviseuroissa. Nämä ovat meidän paikamme. Luin hetken aikaa Mondon oppaasta vinkkejä ja tarinoita. Join kahvin rauhassa. Oravat saapuivat jälleen tiirailemaan. Kirja kiinni ja jatkoin Union Squarelle.

Matkalla poikkesin kuuluisissa isossa kirjakaupoissa, Strand Bookstoressa ja Barnes & Noblella. Ihastelin kirjojen kirjoa. Satoja metrejä kirjahyllyjä. Kaikki maailman kategoriat. Lehtiä. Kyniä. Muistioita. Kahvia. Olin tullut taivaaseen. Isä, olen kotona! Kävelin vain hyllyjen välissä silmät ammollani. Ihmisiä istui lattioilla lukemassa, hipsterit uinuivat filosofian parissa ja lapset leikkivät kulmassa olevassa leikkipaikassa. Muutama tuntia meni näissä kaupossa vain selailemalla kaikkea. Mitään en kuitenkaan ostanut, ihastelin vain. Kaikkea oli niin paljon että en osannut päättää. Kävin pikaisen mutkan sporttikaupassa, Paragon Sports-liikkeessä, mutta siellä vaikutti tällä hetkellä kova surffi-lookki-tyyli, joten ei lähtenyt sieltäkään mitään mukaan. Kuvailin ja katselin kirkon eteen laitettuja keltaisia nauhoja joihin oli kirjoitettu sodassa kaatuneiden sotilaiden nimiä. Joku amerikkalaispariskunta kyseli minulta mitä ne oli. Minä tietenkin natiivina Nykiläisenä annoin heille tiukkaa faktatietoa :)

Kuten voitte arvata, taas oli kuuma. Täällä on koko ajan. Kuumaa ja kosteaa. Ei tuulta. Hodari-kojut haisee. Ihmiset eivät muuten ole niin kiireisen oloisia tänään. Tänäänhän on erikoispäivä, eli maanantai ja vapaapäivä. Yhdysvalloissa kun ei ihan kaikkia pyhäpäiviä olekkaan, johtuen valtavasta määrästä uskonnoista mitä täällä harjoitetaan. Jos alettaisi pitämään, niin joka toinen päivä olisi jokin pyhä. Nyt ihmiset olivat rennoissa vaatteissa, puistot olivat täynnä, suihkulähteillä lapset kastelivat jalkojaan ja paljon bändejä soittamassa joka puolella.

Kävin pikaisesti vilasemassa Lumixin GF1 kameraa. Pientä tinkaamista. Lupasin tulla uudelleen kun olen miettinyt vähän asiaa. Näin Heidin Macy´sin edessä, käveli iloisesti ostoskassit käsissään vastaan. Käytiin toteamassa myös että vaatekauppa nimeltä Duffy´s on erittäin kamala. Se siitä. Mentiin hotellille viemään Heidin ostoksia. Sitten suuntasinkin takaisin juuri käymääni kamerakauppaan :)

GF1 tuntui niin oikealta minun käsiini, että sen oli lähdettävä mukaani. Kuuluisaa 20mm linssiä ei ollut hyllyssä joten jouduin tyytymään “kitti-pakettiin”. Päälle vielä 50$ alennus. Ja apupoika toi takahuoneesta vielä pistokeadapterinkin joka toimii täällä koti-Suomessa. Kiitos kamerakaupan pojat. Vein myös omat tavarani hotellille. Avasin nopeasti paketin, akussa oli vähän virtaa, joten akku paikoilleen, muistikortti sisään ja kamera heti käyttöön. Heidi odotteli hotellin ulkopuolella joten aika nopeasti piti tämäkin “lahja” avata.

Jalat vei nyt Tudor Cityyn. Siellä ei niinkään nähtävää ollut, ainoastaan mielenkiintoinen ilmapiiri. Loppupäässä seisoi YK-kökkö-talo. Oli se kyllä aika kamalassa kunnossa. Ei siis aiheuttanut mitään Ahaa-elämästy. Sääliä kylläkin. Ja jos joku olisi pyytänyt kadulla rahaa talon maalaamista varten, niin satasen olisin antanu. Sentäs kun siitä katsoi toiseen suuntaan niin sain hienon kuvan vanhoista miehistä ja taustalle Chrysler Buildingin. Mutta, sitten alkoi tapahtua. En muista tarkkaan mikä avenue oli kyseessä, mutta juutalaiset olivat vallanneet kolmesta neljään korttelia. Mielenosoitus. Noh perskeles! Honey, we got some action going on! Nyt kamera tykittään. Poliiseja, juutalaisia, huutoa, rukoilua, vastaan huutajia, pällistelijöitä, turisteja, mediaa ja me. Joku poliisi-setä kävi meikää hätyyttämässä, johon vastailin jotain mumisemalla “Jee jee, ookkei” ja jatkoin kuvaamista. Olipas menoa vihdoin.

Päivän kuumuus ja kosteus oli jo alkanut tuntumaan ihossa. Tunne suihkusta pulpahteli mielessä jo tiiviisti. Käytiin kaupassa jossa myyjä oli varmasti totaalisesti menettänyt elämänhalunsa. Hän ei pelkästään ollut masentuneen näköinen vaan suorastaa puolittain makasi siinä tiskillä, siis liukuhihnalla ja mumisi. Käsi juuri ja juuri jaksoi nousta sieltä vastaanottamaan rahani. Vaihtorahat tulivatkin sitten vielä hitaammin. Olisi tehnyt mieli ottaa raippa ja pistään ryhtiä nuoreen naiseen. Mutta se olisi ehkä ollut lakien vastaista :)

Hotelli. Suihku. Kiitos sille joka keksi juoksevan veden. Oli iltakävelyn aika. Ensiksi oli ideana lähteä ABC cityyn, mutta se vaihtuikin sitten Union Squarelle hengailuun koska alkoi satamaan vettä. Löydettiin taas meidän lempiruokakauppa, Whole Foods. Esillepano jälleen ykkösluokkaa. Vähän iltaherkkuja mukaan. Nähtiin yksi hyvä burgerimesta tullessamme tännepäin joten mentiin takaisin siihen suuntaan. Goodburger oli mestan nimi. Anteeksi, The Goodburger. Tilaus sujui vähän vaikeasti kun niin monta eri valintaa piti tehdä, sitten itse burgereita saikin odottaa n. 40min. En tiedä, että kävikö ne ensiksi silittämässä ja hirttämässä lehmiä vai kahvilla, mutta kyllä kesti. Burgeri oli kyllä ihan hyvä. Ei kylläkään mikään 40minuutin arvoinen. Sitten hotelliin. Matkalla kuvia Empire State Buildingistä joka oli valaistu sinisillä, punaisilla ja valkoissa valoilla, Memorial Day kun oli. Ja sellainen se olikin. Facebook-statukset kuntoon ja nukkumaan.

Koko päivän kuvat löytyy täältä.

Kuvat voi myös parempana showna katsoa Flickkeristä täältä.